• Kuvien lukeminen. Elokuvassa ja usein elämässä ihminen paljastuu siitä miten hän toimii eikä siitä miten hän puhuu

2. Mitkä ovat elokuvailmaisun sommittelukeinoja?

• Rekvisiitan ja roolihahmojen sommittelu kuvassa, kuvan rajaus, näkökulman valinta, objektiivin polttovälin valinta

3. Miten henkilöt esitetään puolikuvassa?

• Henkilöt esitetään lantiosta ylöspäin; pienemmät yksityiskohdat erotettavissa, usein dialogissa käytettynä siten, että kuvan etualalle mahtuu selin toinen keskusteleva henkilö

4. Mitä yläkulmakuva korostaa?

• Alisteisuutta

5. Mikä on normaali elokuvan nopeus?

• 25 kuvaa sekunissa

6. Mihin elokuvan juuret johtavat?

• Elokuvan juuret johtavat antiikin Kreikkaan ja kreikkalaisten kirjailijoiden kirjoittamiin näytelmiin.
  Näitä vieläkin säilyneitä klassisia draaman tekstejä esitettiin amfiteattereissa, ja esiintyjinä olivat
  esilaulajat sekä kuoro.

7. Mitä sana ”draama” tarkoittaa?

• Draama sana tarkoittaa toimintaa, käyttäytymistä tai tapahtumaa.

8. Mitä jokaisessa draamallisessa esityksessä tulee olla?

• jokaisessa draamallisessa esityksessä tulee olla alku, keskikohta ja loppu.

9. Koska Aristoteles on syntynyt

• v. 384 eaa.

10. Mikä on A-juoni?

• päähenkilön tarina alusta loppuun

11. Mitä dialogi tarkoittaa?

• kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelu

12. Mitä fiktio tarkoittaa?

• kuvitteellinen tarina, draamallinen kertomus, näytelmäelokuva

13. Mitä monologi tarkoittaa?

• yksinpuhelu eli yhdelle ihmiselle kirjoitettu repliikki

14. Mistä tuottaja vastaa?

• Vastaa rahoituksesta ja levityksestä.

15. Mitä ajomies tekee elokuvaprojektissa?

• Vastaa kuvausten kamera-ajokalustosta ja sen käytöstä.

16. Mitä puvustaja tekee?

• Toteuttaa usein asujen ompelun ja huolehtii näyttelijöiden asuista kuvauksissa.

1. Mitä tarkoittaa hyvän tavan vastainen menettely markkinoinnissa?

• Siitä kun sielä näkyy syrjintää, väkivaltaa,  piittaamattomuutta

2. Mistä tietää, mikä on hyvän tavan vastaista?

• Kun sielä ei näe syrjintää, väkivaltaa, piittaamattomuutta jne...

3. Mitä tarkoitetaan syrjivällä mainonnalla

• Syrjivällä mainonnalla tarkoitetaan sitä, että jotakin ihmisryhmää alistetaan, halvennetaan tai loukataan sukupuolen, uskonnon, rodun tai vammaisuuden perusteella. Mainonta ei saa vahvistaa yhteiskunnassa jo olevia syrjiviä asenteita. Esimerkiksi,

4. Onko alastoman ihmisen esittäminen mainoksessa aina syrjivää?

• Sukupuolta syrjivä mainos ei tarkoita samaa kuin alastoman tai vähäpukeisen ihmisen esittäminen. Sukupuolen halventaminen ja sukupuolen esittäminen alentavan seksistisesti sen sijaan on kiellettyä. Kun seksuaalisuutta käytetään korostetusti tehokeinona ja esitystapa on naista tai miestä halventava, mainonta on hyvä tavan vastaista.

5. Miksi on tärkeää esittää kaikki etniset ryhmät tasavertaisina mainonnassa?

• Jotta se markkinointi pysyisi hyvissä tavoissa

6. Miksi väkivalta ei lähtökohtaisesti ole hyväksyttävää mainoksissa?

• Markkinointi on yksi tapa välittää yhteiskunnassa vallitsevia arvoja. Väkivaltaista käyttäytymistä ja toisen henkilön omaisuuden vahingoittamista ei pidetä hyväksyttävänä, joten väkivallan käyttäminen mainoksen tehokeinona on lähtökohtaisesti hyvän tavan vastaista.

7. Millaista voi olla piittaamattomuus mainonnassa?

• Mainokset muokkaavat yhteiskunnan arvopohjaa ja saattavat vaivihkaa tehdä epätoivotuista toimintamalleista hyväksyttyjä, jopa tavoiteltuja. Erityisesti turvallisuusnäkökohtien unohtaminen mainoksessa saattaa johtaa siihen, että mainoksen toimintamallin matkiminen aiheuttaa vakavan vaaratilanteen. Jos mainoksessa rikotaan tuotteiden ja palveluiden turvallisuusmääräyksiä, mainos on yleensä myös hyvän tavan vastainen.

8. Mitä erityistä pitää ottaa huomioon ulkomainonnassa?

• Mainoksia suunniteltaessa on otettava huomioon kansalaisten oikeus rauhalliseen asuinympäristöön. Alaikäisten ei pitäisi kohdata mainoksia, joissa on esim. heidän ikä- ja kehitystasoonsa sopimattomia seksuaalisia ärsykkeitä.

9. Miksi alaikäisiä pitää suojella mainonnalta?

• Alaikäisillä kriittinen ajattelu ja ironiantaju ovat usein vasta kehittymässä. Siksi alaikäinen on aikuista alttiimpi mainonnan tehokeinoille ja vaikutuksille.  Mainonnan hyvä tapa edellyttää, että tätä erityispiirrettä ei unohdeta – eikä myöskään käytetä hyväksi.

Mainonnan tunnistettavuus

1. Mitä tarkoittaa mainonnan tunnistettavuus

• Mainoksen on oltava tunnistettavissa mainokseksi vaivatta esitystavasta ja mainosvälineestä riippumatta. Kuluttajalla on oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti. Mainonnan tunnistettavuuden vaatimus koskee kaikkia kanavia ja muotoja, myös sosiaalista mediaa. Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi se, että kyseessä on mainos ja kuka on mainostaja. Yleisiä periaatteita ovat:

• Kaupallisia viestejä ei saa piilottaa muuhun viestintään.
• Mainostaja on markkinoinnissa voitava tunnistaa.
• Piilomainonta tai peitelty mainonta ei ole koskaan hyväksyttävää.

2. Onko piilomainonta ok?

• Ei ole

3. Miten advertoriaali voidaan tunnistaa lehden varsinaisista artikkeleista?

• Advertoriaaliksi kutsutaan toimitukselliseen tapaan tehtyä mainosta, joka ulkoisesti muistuttaa tavallista lehtijuttua. Lukijan on voitava aina helposti erottaa toimituksellinen sisältö ja mainonta toisistaan. Tunnistettavuus helpottuu, kun advertoriaali merkitään tunnistetekstillä ”Mainos”.

4. Anna esimerkki sponsoroidusta tv-ohjelmasta

• Salatut Elämät

5. Oletko nähnyt tuotesijoittelua esim. elokuvissa, tv-sarjoissa tai nettivideoissa? mikäli olet, kerro millaista.

• Ei ainakaa muistaakseni oo osunu silmään

6. Saako puhelinmyyjä aloittaa puhelunsa jaarittelemalla niitä näitä ja antamalla ymmärtää olevansa vaikkapa sukua asiakkaalleen? miksi?

• Saa koska kun ne tekevät tuota niin niillä on isompi mahdollisuus saada niitä lehtiä myityä

7. Saako lastenohjelmien välissä olevissa mainoksissa kehottaa lasta ryntäämään kauppaan ja ostamaan tuotteen?

• Riippuu iha mistä tuotteesta on kyse ja kuinka nuori tämä lapsi on ;)

Palaute Yritykselle

1. Miksi viranomainen valvoo tupakka- ja alkoholituotteiden markkinointia?

• Jottei mikään myyjä vaan myy tupakki/alkoholituotteita alaikäisille

2. Mille viranomaiselle voi valittaa pakkausmerkinnöistä?

• Soita vaikka polis

-Ohjelmassa keskusteltiin eri mainoksien/elokuvien piilomainonnoista esim. napapiirin sankarit elokuvassa on sponsorina jaffa ja jaffa mainosti elokuvaa niiden omissa limsapulloissa ja sitten verrattiin vanhoja mainoksia uusiin mainoksiin ja kuulemma vanhoissa mainoksissa katsojat tajusivat mitä siinä mainoksissa yritettiin mainostaa toisin kuin uusissa mainoksissa ne mainokset oli enemmän epäselviä

Uusi tupakkalaki voimaan kesäkuussa – askeihin tulossa kuvallisia varoituksia

Lakiesityksessä ehdotetaan esimerkiksi parveketupakoinnin kieltämisen helpottamista ja autotupakoinnin kieltoa, kun kyydissä on alle 15-vuotiaita.

Esitys uudesta tupakkalaista on eduskunnassa käsiteltävänä, ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan tarkoituksena on antaa siitä mietintönsä toukokuun aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Paavola arvioi, että itse laki tulee voimaan kesäkuun puolivälissä.

Tämä uutinen täyttää nämä uutiskriteerit:

Selkeys, Vaikuttavuus, Tuoreus

Selkeys

-Helposti ymmärrettävä uutinen selkeästi selitetty

Vaikuttavuus

-Jotkut tupakoivat ihmiset voivat lopettaa koska niihin askeihin tulee ne kuvat mitä tupakki voi tehdä sinulle, jotkin ihmiset eivät voi polttaa edes parvekkeilla, Tunnusomaisen makujen ja tuoksujen kielto eli jotkin tupakoitsijat joutuvat muuttamaan heidän tupakkeja mitä polttaa

Tuoreus

-Tämä uutinen on hyvin tuore koska tämä laki tulee voimaan ensi kuussa

- Kantelu koskee Iltalehden 10.6.2015 kannessa ollutta pahoinpitelyä koskevaa uutisointia ja uutisointiin liittynyttä valokuvaa. Tätä uutisointia ei voida tarkastella erillään mainontana arvioimatta, onko uutisoinnille ollut Iltalehden sananvapauden edellyttämät perusteet ja, onko uutisointi ollut hyvän journalistisen tavan mukaista.

Millä tavalla päätöstä perustellaan?

- Mainonnan eettinen neuvosto on saanut lausuntopyynnön yksityishenkilöltä iltapäivälehden myyntijulisteesta eli lööpistä. Mainos on lausunnon pyytäjän käsityksen mukaan hyvän tavan vastainen, koska siinä kuvataan raa’an väkivaltaisen kohtelun kohteeksi joutuneen nuoren henkilön kasvot suuressa lähikuvassa. Kuva saattaa lausunnon pyytäjän mukaan järkyttää ja ahdistaa etenkin lapsia.

Mikä päätös tehtiin?

- Mainonnan eettinen neuvosto toteaa ensiksi, että sillä on päällekkäinen toimivalta joidenkin viranomaisten ja elinkeinoelämän itsesääntelyelinten kanssa; tällaisia ovat muun muassa kuluttaja-asiamies ja julkisen sanan neuvosto. Eri toimijoiden tarkastelunäkökulma kuitenkin eroaa toisistaan. Esimerkiksi julkisen sanan neuvoston tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa. Mainonnan eettinen neuvosto puolestaan käsittelee mainosten, esimerkiksi lehtien myyntijulisteiden, hyvän tavan mukaisuutta soveltaen Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisääntöjä. Mainostettavasta lehdestä erillinen myyntijuliste eli lööppi on lehden tapa markkinoida lehteä. Esimerkiksi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 1997:80 on käsitelty lehden lööppiin liittyvää asiaa ja todettu muun muassa, että uutisen julkaisseen lehden lööpissä on markkinoitu lehden uutista. Myyntijulisteen tekstit ja kuvitus saattavat poiketa, ja usein poikkeavatkin, lehden etusivusta. Vaikka asiaa voidaan arvioida julkisen sanan neuvostossa siltä osin kuin kysymys on hyvästä journalistisesta tavasta, myös mainonnan eettinen neuvosto on toimivaltainen tutkimaan myyntijulistetta koskevan asian mainoksena. Mainonnan eettinen neuvosto lisäksi toteaa, että YK:n lapsen oikeuksia koskeva sopimus, johon Suomi on sitoutunut, velvoittaa suojelemaan lasta hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden haitallisilta väkivaltaisilta sisällöiltä. Myös median tulee ottaa huomioon lastensuojelun intressit omassa toiminnassaan. Sananvapauteen sisältyy harkintavelvoite, jotta myös muut perusoikeusjärjestelmän suojaamat oikeudet tulisivat asianmukaisella tavalla huomioon otetuiksi. On myös huomattava, että sananvapauden takaava ennakkosensuurin kielto ei estä arvioimasta jälkikäteen, miten sananvapautta on yksittäistapauksessa käytetty.

- Kantelu kohdistuu Keskipohjanmaan 18.1.2016 julkaisemaan uutiseen ”Pysyvästi kadotaan todella harvoin”. Kantelijan mukaan jutussa yksityiskohtaisesti kuvattu itsemurha on yhdistettävissä hänen omaisensa katoamiseen noin kolme vuotta aiemmin.

Millä tavalla päätöstä perustellaan?

Päätoimittaja Kauko Palolan mukaan lehti ei uutisoi itsemurhia eikä itsemurhayrityksiä. Laajan jutun yhteydessä haastateltu poliisi kertoi, että usein katoamiset liittyvät myös oman käden kautta päätettyyn elämään. Poliisi mainitsi esimerkkitapauksen joka oli sattunut vuosia sitten. Kyse oli siis suorasta lainauksesta poliisin kommentista eikä juttu rakentunut tämän poliisin kertoman yksittäisen tapauksen varaan. Kantelijan mainitseman tapauksen yksityiskohdat eivät olleet toimituksen tiedossa. Päätoimittajan mukaan muiden kuin lähisukulaisten on mahdotonta tunnistaa itsemurhan tehnyt henkilö jutun perusteella. Päätoimittajan mielestä lehti ei ole rikkonut hyvää lehtimiestapaa eikä syyllistynyt kantelussa mainittuihin mässäilyyn ja tirkistelyyn.  

Mikä päätös tehtiin?

- Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.  Keskipohjanmaa julkaisi jutun kadonneista ihmisistä. Yhtenä esimerkkinä jutussa kerrottiin itsemurhatapauksesta. Jutussa kerrottiin uhrin sukupuoli, itsemurhan tekotapa ja kuvailtiin löytöpaikan miljöötä sekä vuodenaikaa, mutta muita tunnistamiseen johtavia yksityiskohtia kuten tapahtumavuotta ja -paikkaa jutussa ei ollut. Haastatellun poliisin toimipaikka kerrottiin.