Mistä asiasta kantelu on tehty?

- Kantelu koskee Iltalehden 10.6.2015 kannessa ollutta pahoinpitelyä koskevaa uutisointia ja uutisointiin liittynyttä valokuvaa. Tätä uutisointia ei voida tarkastella erillään mainontana arvioimatta, onko uutisoinnille ollut Iltalehden sananvapauden edellyttämät perusteet ja, onko uutisointi ollut hyvän journalistisen tavan mukaista.

Millä tavalla päätöstä perustellaan?

- Mainonnan eettinen neuvosto on saanut lausuntopyynnön yksityishenkilöltä iltapäivälehden myyntijulisteesta eli lööpistä. Mainos on lausunnon pyytäjän käsityksen mukaan hyvän tavan vastainen, koska siinä kuvataan raa’an väkivaltaisen kohtelun kohteeksi joutuneen nuoren henkilön kasvot suuressa lähikuvassa. Kuva saattaa lausunnon pyytäjän mukaan järkyttää ja ahdistaa etenkin lapsia.

Mikä päätös tehtiin?

- Mainonnan eettinen neuvosto toteaa ensiksi, että sillä on päällekkäinen toimivalta joidenkin viranomaisten ja elinkeinoelämän itsesääntelyelinten kanssa; tällaisia ovat muun muassa kuluttaja-asiamies ja julkisen sanan neuvosto. Eri toimijoiden tarkastelunäkökulma kuitenkin eroaa toisistaan. Esimerkiksi julkisen sanan neuvoston tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa. Mainonnan eettinen neuvosto puolestaan käsittelee mainosten, esimerkiksi lehtien myyntijulisteiden, hyvän tavan mukaisuutta soveltaen Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisääntöjä. Mainostettavasta lehdestä erillinen myyntijuliste eli lööppi on lehden tapa markkinoida lehteä. Esimerkiksi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 1997:80 on käsitelty lehden lööppiin liittyvää asiaa ja todettu muun muassa, että uutisen julkaisseen lehden lööpissä on markkinoitu lehden uutista. Myyntijulisteen tekstit ja kuvitus saattavat poiketa, ja usein poikkeavatkin, lehden etusivusta. Vaikka asiaa voidaan arvioida julkisen sanan neuvostossa siltä osin kuin kysymys on hyvästä journalistisesta tavasta, myös mainonnan eettinen neuvosto on toimivaltainen tutkimaan myyntijulistetta koskevan asian mainoksena. Mainonnan eettinen neuvosto lisäksi toteaa, että YK:n lapsen oikeuksia koskeva sopimus, johon Suomi on sitoutunut, velvoittaa suojelemaan lasta hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden haitallisilta väkivaltaisilta sisällöiltä. Myös median tulee ottaa huomioon lastensuojelun intressit omassa toiminnassaan. Sananvapauteen sisältyy harkintavelvoite, jotta myös muut perusoikeusjärjestelmän suojaamat oikeudet tulisivat asianmukaisella tavalla huomioon otetuiksi. On myös huomattava, että sananvapauden takaava ennakkosensuurin kielto ei estä arvioimasta jälkikäteen, miten sananvapautta on yksittäistapauksessa käytetty.